Parvekeviljely on aihe, josta riittää kerrottavaa monen julkaisun verran. Tämä on ensimmäinen pintaraapaisu aiheeseen.
Parveke, lasitettu parveke ja pieni piha on hyviä paikkoja kasvattaa monenlaisia kasveja. Kesäkukkia, monivuotisia kukkia ja hyötykasveja. Itse tykkään varsinkin hyötykasveista, on mahtava nähdä kasvin kasvavan ja lopulta saa lautaselle herkullista syötävää. Parvekeviljely kannattaa aloittaa pikkuhiljaa muutamasta lajikkeesta, ei kannata ottaa liian isoa harppausta kerralla, ettei innostus tyssää liikaan työhön.
Täytyy muistaa, että kasveista, helpoimmistakin, on jonkin verran työtä. Jotta kasvit saa kukoistamaan ja saa satoa syötäväksi, pitää niistä huolehtia kastellen ja lannoittaen.
Vihannekset tarvitsevat aurinkoa 7-8 tuntia päivässä, jotta ne menestyvät ja niistä tulee maukkaita. Itään ja länteen avautuvat parvekkeet ovat kasvien hoidon kannalta ihanteellisimmat. Ensin siis kannattaakin selvittää oman parvekkeen ilmansuunta. Pohjoisen varjossa kaikki kasvit ei menesty, kun taas etelän paahteisella parvekkeella saatetaan tarvita varjostusta sekä lisäkastelua.
Kaikkea mitä voi viljellä kasvimaalla voi viljellä myös ruukuissa ja laatikoissa parvekkeella, patiolla tai pihalla. Jotkut lajit ovat kuitenkin niin tilaa vieviä, ettei niiden kasvattamisessa ole järkeä pienessä tilassa. Se, että asuu keskellä kaupunkia, ei ole este kukoistavalle parvekepuutarhalle. Jos parveke on vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, pitää vihannekset huuhdella huolellisesti ennen syöntiä.
Kasvatusastiat
Kasvatusalustoja on monenlaisia ja niiden valinta onkin melkoinen viidakko. On ruukkuja, ämpäreitä, laatikoita, vateja ja amppeleita. Näistä kaikki soveltuvat hyötykasvien kasvattamiseen. Koko on se, joka ratkaisee valinnan, yleensä kannattaa valita suurin mitä löytyy. Astiaviljelmä on yleensä hyvin näkyvillä. Tärkeä näkökohta sen vuoksi on myös astian ulkonäkö.
Astioissa on oltava ojitus. Astioihin, joissa ei ole pohjassa reikää, tehdään sentin paksuinen reikä neliödesimetriä kohti. Astian pohjalle laitettu sora, pienet kivet ja murskatut ruukunsirpaleet parantavat edelleen ojitusta. Parvekelaatikot eivät sovi kovin hyvin vihanneksille, niissä kasvatetaan mieluummin mausteyrttejä ja kukkia.
Parvekeviljelyn helpottamiseksi on myös kehitelty monenlaisia kasvusäkkejä, kastelualtaita ja altakastelujärjestelmiä. Jos haluaa helpolla lähteä koittamaan viljelyä niin suosittelen tutustumaan näihin.
Multa ja lannoitus
Parvekkeella kasvit kasvavat suhteellisen pienissä ruukuissa ja altaissa ja siksi mullalla on iso merkitys kasvien menestykseen. Kasvatusastioihin kannattaa valita mieluiten istutus- tai kesäkukkamultaa. Siihen sekoitetaan noin neljäsosa hyvin maatunutta kompostimultaa. Muutama kourallinen kompostoitua lantaa tekee terää. Hyvä multa pysyy pitkään kosteana, mutta myös kostuu helposti kuivumisen jälkeen.
Kolmen – neljän viikon kuluttua aloitetaan lannoitekastelut kerran viikossa.
Kasvien valinta
Kasvien valinnassa kannattaa valita omia suosikkeja, kun saa suunmukaista satoa niin viljelykin on paljon hauskempaa.
Alla esittelen omat suosikkini:
Erilaiset yrtit, esim. basilika, rukola, sokeriherne ja persilja
Aloita kylväminen sisätiloissa maalis-huhtikuussa, kasvukauden alussa, kun valoa on riittävästi yrttien kasvuun. Jos käytät kasvivaloa tai vesiviljelylaitetta, kasvatuksen voi aloittaa mihin vaan vuodenaikaan. Ripottele siemeniä harvakseltaan mullan pinnalle. Peitä siemenet hyvin ohuella kerroksella multaa. Myös taimet ja ruokakaupan ruukkuyrtit kannattaa istuttaa hiekansekaiseen multaan tai rahkasammalmultaseokseen. Jos käytät valmista taimea, voit istuttaa sen vasta huhti-toukokuussa, koska se tarvitsee vähemmän aikaa kasvamiseen.
Ruokakaupan täysikasvuinen ruukkuyrtti kannattaa istuttaa uuteen ilmavaan multaan vasta keskikesällä.
Sijoita ruukut valoisaan, vedottomaan paikkaan. Suojaa taimet auringonpaahteelta. Kastele kylvös tai istutus suihkupullolla kosteaksi. Sumuta säännöllisesti niin, ettei multa koskaan pääse kuivumaan.
Lannoita yrttejä kasvukaudella viikoittain ja jatka säännöllistä kastelua. Lannoitteeksi sopii kanalantarakeet, lannoitepuikot tai kasteluveteen sekoitettava liuoslannoite.
Yrttien sadonkorjuu tapahtuu sitä mukaa, kun kasvi kasvaa. Kasvin reipas leikkaaminen on tärkeää, jotta yrtti pysyy elinvoimaisena. Jos olet kasvattanut yrtin taimesta, latvo taimet ensimmäistä kertaa, kun varsissa näkyy kasvulehtiä. Leikkaa taimen kärki pois. Kun verso on kasvanut muutaman sentin, latvo uudelleen. Jatka latvomista läpi kasvun. Jos kasvatat ruokakaupan ruukkuyrttiä, leikkaa heti uuteen multaan istuttamisen jälkeen noin kolmasosa kasvista pois ja anna kasvin kasvaa uutta. Älä koskaan leikkaa enempää kuin kolmasosaa kasvista. Jos yrttiä leikkaa liikaa, kasvilla ei ole riittävästi kasvuvoimaa kasvaakseen.
Kasvin voi siirtää puutarhaan, kun yölämpötila ei laske alle 7 asteen. Persilja pärjää kylmemmässäkin, yli nollan yölämpötilassa. Basilika taas vaatii yli 10 asteen yölämpötilan, koska se on erityisen herkkä kylmälle.
Yrtit kannattaa totuttaa hiljalleen ulkoilmaan. Nosta yrtit aluksi vain pariksi tunniksi ulos, ja pidennä aikaa päivä päivältä. Noin viikon totuttelun jälkeen yrtit voi jättää ulos, jos lämpötilat sallivat. Kasvin siirtäminen suoraan sisätiloista tuuliseen kevätaurinkoon voi olla kasville liian iso sokki.
Kasvatusastian vähimmäissyvyys 12-35 cm.
Salaatit
Suurin sato, suurin hyöty, suurin ilo. Salaatit ovat nopeakasvuisia ja tasaisesti kasvaakseen ne vaativat syvämultaisen ja kuohkean maan sekä riittävästi vettä ja ravinteita. Kasvualustan oikea kosteus takaa tasaisen kasvun ja parantaa salaatin laatua. Lehtisalaatti, joka ei muodosta kerää, on paras valinta aloittelijalle. Salaatti kylvetään aurinkoiseen tai lievästi varjoiseen paikkaan. Taimet istutetaan samaan syvyyteen kuin ne ovat olleet ruukussa. Salaatista tulee hyvälaatuista vain, jos se kasvaa nopeasti ja ilman keskeytyksiä. Kuivuus on tavallisin syy kitkerään makuun. Lehtisalaattia kerätään kaikissa kasvun vaiheissa, lehtiä poimitaan tai leikataan tarpeen mukaan.
Kasvatusastian vähimmäissyvyys 20 cm.
Mansikka
Mansikan kasvatus ja istutus on varsin helppoa, kunhan valitset aurinkoisen paikan, valmistat kuohkean maan ja käytät terveitä taimia. Makeaan mansikkaan kertyy sitä paremmin sokereita, mitä enemmän aurinkoa marja saa. Satoa saa, kun käyttää terveitä taimia, valitsee talvenkestävän lajikkeen ja istuttaa sen suojaisaan paikkaan. Mansikkaa voi kasvattaa myös amppelissa tai parvekelaatikossa. Mansikka tulisi istuttaa multaan, joka on läpäisevä, runsasmultainen ja hiekkainen.
Peruna
Oman maan perunat maistuvat parhailta!
Valitse aikainen lajike, niiden kasvattaminen on helpointa. Peruna viihtyy auringossa ja kuohkeassa maassa. Liika lannoitus huonontaa sekä makua että säilyvyyttä.
Perunoiden idättäminen tuottaa aikaisemman ja runsaamman sadon. Se tapahtuu siten, että neljä viikkoa ennen aiottua istutusta mukulat laitetaan mataliin laatikoihin, joiden pohjalla on multaa. Laatikot sijoitetaan valoon ja mieluiten hieman viileämpään kuin huoneenlämpöön. Näin perunoihin muodostuu vihreitä, tanakoita ituja. Voit aloittaa perunoiden kasvatuksen myös tavallisista, jääkaapissa itämisen alkuun päässeistä ruokaperunoista tai puutarhakaupasta hankituista siemenperunoista. Perunaa voi kasvattaa ämpärissä, isossa ruukussa tai perunalle erikseen suunnitellussa kasvusäkissä. Jos kasvatat perunat ämpärissä, valitse tavallista 10 litran ämpäriä isompi tummansävyinen ämpäri. Läpinäkyvässä ämpärissä mukulat vihertyvät, sillä valo pilaa perunasadon.
Tee ämpärin tai muuhun isoon astiaan pohjaan reikä, jotta vettä ei kerry liikaa ämpärin pohjalle. Peruna ei tykkää liiasta kosteudesta.
Lisää ämpärin pohjalle kiveä tai lekasoraa, ja täytä ämpäri sitten hieman yli puoliväliin asti hiekkapitoisella maalla tai mullalla. Mullaksi sopii esimerkiksi taimimulta. Aseta perunat multaan idut ylöspäin ja peitä ne 10 cm paksulla kerroksella multaa. 3-5 perunaa/ astia riittää mainiosti. Kastele istutuksen jälkeen, mutta varo etenkin aluksi liikamärkyyttä. Sijoita istutus lämpimälle paikalle, vaikkapa lasitetulle parvekkeelle tai terassille. Kun perunat nousevat taimelle, niiden vedentarve lisääntyy. Täytä ruukkua mullalla varsien kasvun mukaan. Lisää kasteluveden joukkoon lannoitetta muutaman kerran kesässä. Peruna on hallanarka kasvi. Peitä istutus kasvuharsolla, jotta perunat eivät palellu. Lasitettu parveke on perunalle otollinen, koska siellä yöhallat harvoin iskevät. Rehevät perunaruukut ovat näyttäviä kukkiessaan, ja sato valmistuu aikaisista istutuksista lämpimällä paikalla jo keskikesällä. Suurin sato saadaan vasta syksyllä. Sadon kehittymistä voi tarkkailla kaivamalla multaa varovasti sormella.
Isketään sormet multaan ja nautitaan ihanasta sadosta! Viljelyyn kannattaa suhtautua rennoin ottein, sei ei ole rakettitiedettä eikä niin vakavaa. Kokeilemalla eri lajeja ja tyylejä, löytää ne omat suosikit.
Lähteet ja lisätietoa:
www.biolan.fi
www.kotiliesi.fi
Lena Israelsson: Oma keittiöpuutarha , Otava 2010
Lena Israelsson: Citypuutarhat, Otava 2004
