– Onko täällä ketään tuttuja, kysyi oululaislähtöinen näyttelijä Sari Havas yli sadalta Sivakan asukasaktiivilta, joille hän kertoi lapsuudestaan Heinäpään maisemissa ja Koskenniskassa. Tuttuja löytyi, jopa alakouluaikainen koulukaveri, jota Havas kiirehti halaamaan.
Sari Havaksella on yhä siteitä Ouluun, ja sivakkalaisille puhuessaan hän paljasti olleensa juuri imuroimassa isänsä luona.
Sivakan vuotuinen asukasaktiivien tapahtuma pidettiin tuttuun tapaan huhtikuussa. Teemana oli tällä kertaa lämmitys ja energian säästö, joten Havas valitsi oman esityksensä teemaksi sopivasti Lämpöä ihmisistä.
– Koronan jälkeen on tärkeää miettiä, miten lämpöä ja läheisyyttä rakennetaan ihmisten välille. Meidän pitää tehdä siinä tietoisia ratkaisuja, hän perusteli.
Tilaisuus houkutteli Lasaretinsaareen ennätysmäärän Sivakan asukasaktiiveja. Yhteiset muistot ja Havaksen maanläheisyys sulattivat vähätkin jännityksen rippeet yleisön ja esiintyjän välillä.
– Olen kuullut, että teillä on mahtavaa toimintaa, kunnioitan sitä. Te kohtaatte kaikennäköisiä ja kaiken asenteellisia ihmisiä. Ja siinäpä se onkin, miten kestää kaikkea, mikä ei ole aina kaikki kivaa, hän sanoi.
Havas veti asukasaktiivien arjesta yhteyksiä omaan näyttelijäntyöhönsä. Siinä koetetaan ratkaista, mitä vuorosanojen takana on, miksi joku sanoo oman repliikkinsä tietyllä tavalla.
– Jokaisessa kohtauksessa on jokin jännite ihmisten välillä. Katsoja yrittää ratkoa, miksi henkilö toimii kuten toimii.
Myös elävässä elämässä ihmiset joskus miettivät, miksi tietystä kohtaamisesta tulee outo olo. Tätä oloa saatetaan siirtää seuraaville.
Tarvitaan turvallinen ilmapiiri
Turvallinen ja lämmin ilmapiiri sekä positiivinen palaute ovat Sari Havaksen mielestä pohja hyvälle vuorovaikutukselle. Hyvän ilmapiirin luominen on jokaisen vastuulla.
– Ihmisten välinen lämpö tekee meistä paljon kyvykkäämpiä, luovempia ja jaksavampia.
Yleisöllä oli Havaksen esityksen aikana aktiivinen rooli. Hän pani osallistujat liikkeelle pienillä harjoituksilla, joista ensimmäinen oli silmiin katsominen.
– Alkakaa katsella ympärillenne ja aina kun katse kohtaa toisen, niin nyökkäätte ja vähän hymyilette.
Esityksen edetessä harjoiteltiin myös sanomaan ei sekä innostumaan toisen ehdotuksesta. Molempia taitoja tarvitaan: yksi asukasaktiiveista kertoi, miten hän kilttinä ihmisenä usein suostuu moneen, kun ei osaa sanoa ei. Harjoituksessa oli virkistävää voida kerrankin ronskisti kieltäytyä.
Yhdessä yleisön kanssa Sari Havas myös pohti, miten saada lisää sivakkalaisia aktivoiduksi asukkaiden toimintaan ja ulos koloistaan: yleisö ehdotti houkuttimiksi pullakahveja ja ilmaisia ämpäreitä.
Havaksen mukaan jokainen valitsee itse, lähteekö mukaan toimintaan. Mutta kynnys liittyä muiden seuraan madaltuu, jos ilmapiiri on turvallinen ja kannustava.
– Me luemme toisiamme koko ajan, käpertyneitä ihmisiä voi houkutella lämpöön.
