Tonttuporukan pullean vatsan sisään kätkeytyy kivi, joita Virpi haali taskuihinsa kauppa- ja kirjastoreissulta, työpaikan pihalta, puistosta… Kivien ansiosta tontuilla on tuhti muoto ja painoa sen verran, etteivät ne keikahtele.
Käsityöt ovat Virpille rakas harrastus, vaikka ne ovat olleet hänelle myös työ, sillä hän on ammattikorkeakoulusta valmistunut tekstiilialan artenomi, jonka pääaineena oli kudonta. Käsitöitä syntyy kotona silloin kun huvittaa ja ajan kanssa.
Virpi naurahtaa, että hänellä taitaa aikaa kulua enemmän ”projektin suunnitteluun” kuin sen toteuttamiseen. Tonttuprojektikin muhi ajatuksissa jo elokuun lopulla.
Tontut käytännössä vyöryivät syliin, kun Virpi päätti siivota askarteluhuoneensa kaapit. Tavaraa oli vuosien saatossa kertynyt sen verran, ettei siivous silottelemalla enää sujunut. Silloin tonttujen tarvikepussi putosi kaapista Virpin syliin.
Pussissa oli kymmenen vuotta sitten mallista sovellettuja tonttuaihioita, kotilankojen jämistä neulottuja hiippalakkeja ja harmaita vartaloita. Monenlaisia vaihtoehtoja toteuttaa tontut valmiiksi risteili Virpin mielessä jonkin aikaa.
– Kun posti toi koko meidän kiinteistön remontista kertovan kirjeen, päätin, että nyt tonttuprojekti viedään finaaliin ennen kuin muutto on edessä, Virpi nauraa.
Tontut ilahduttavat Virpin olohuoneessa, jossa on jo marraskuun alusta asti ollut myös joulukuusi. Kaikki tonttujen rakennustarpeet ovat löytyneet kotoa, jonkin pussin pohjalta. Televisiota katsellessaan Virpi on virkannut joulukuuseen palloja. Ikkunaan Virpi on tehnyt kuusi helmihiutaletta.
– Olen enemmän jouluihminen kuin kesäihminen. Tykkään laittaa joulua ja aloitan aikaisin, jotta joulu ei ole sitten niin äkkiä ohi.
Tänä vuonna kaikki on toisin. Poikkeuksellisena vuonna joulustakin näyttää tulevan poikkeuksellinen. Välttämättä joulua ei voi viettää läheisten kanssa.
– Minulle sopii rauhoittua jouluun yksinkin. Mutta sen päätin, että jos en pääse matkustamaan lasten luo eivätkä lapset tänne, teen itselleni kotiin mukavan olon. Tavallisesti en värkkää koristeita, mutta nyt teen niitä omaksi ilokseni.
Virpin tontuista yksi on pikkuveljen näköinen, toinen muistuttaa Gandalf-velhoa. Kolmannessa on myös jotain tuttua… Monenlaiset mukavat muistot ovat ilahduttaneet tonttujen tekijää useana iltana viimeistään silloin kun ne saivat erilaiset ilmeensä.
– Varmaankin annan osan tontuista lapsille ja ystäville, mutta tämän ensimmäisen joulunsa ne kaikki viettävät minun luonani.
Virpi toivoo, että kaikki ihmiset ovat nyt kotitonttuja ja pysyvät omissa koloissaan tänä jouluna. Vilkaise kaapin pohjalle, ehkä sieltä löytyy sinullekin jokin inspiraation lähde erilaisille puuhasteluille.
Virpin tonttujen rakennusaineet
Tonttulakki ja vartalo on neulottu lankakerien jämistä ja huovutettu pesukoneessa.
Vartalon pohjana ja painona on kivi, joka on kääritty tilkkutäkkipeitoista ylijääneisiin suikaleihin. Vartaloon pyöreyttä ja pehmeyttä Virpi lisäsi vanhoista tyynyistä otetulla vanulla.
Pahvilaatikosta hän leikkasi ympyrät tontun pohjaksi, jotta se pysyy paremmin seisaallaan. Kivi tai jokin muu paino on myös välttämätön, jotta tonttu pysyy pystyssä.
Pää syntyi vanhoista, valkoisista sukkahousuista ja vanusta. Pehmoleluprojektin ylijäämistä löytyivät silmät ja opiskeluajoilta jääneillä öljypastelliväreillä tontut saivat punaiset poskensa.
