Tuoksuherkän ihmisen reaktiot vaihtelevat yksilöllisesti: yleisiä oireita ovat päänsärky, nuha, nenän kutina ja silmäoireet. Muita oireita voivat olla pahoinvointi, yskä, hengenahdistus, kurkun karheus, iho-oireet ja huimaus.
Tuoksuherkkyys on verrattain yleinen ongelma: tutkimuksesta riippuen kymmenestä neljäänkymmeneen prosenttia aikuisväestöstä kärsii tuoksuherkkyydestä. Siksi jokaisen meistä olisi hyvä muistaa, että joukossamme on niitä, jotka saavat fyysisiä oireita tuoksuista.
Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on täysin normaalia. Tuoksuherkkyydestä puhutaan, jos oireet haittaavat tavallista elämää.
– Tämä on elämänlaatukysymys. Tuoksuherkkyys ei ole sairaus, mutta oireet voivat todella haitata elämänlaatua, Hengitysliiton viestintä- ja kehittämisjohtaja Hanna Salminen sanoo.
Tuoksuherkkyys ei ole sama asia kuin hajusteallergia tai astmaa sairastavan reaktio aerosoleille. Astmaatikot voivat kuitenkin olla myös tuoksuherkkiä.
– Hyvä hoitotasapaino on oleellinen juttu tuoksuherkkyyden oireiden helpottamiseksi astmaa sairastaville, Salminen sanoo.
Astma- ja allergialiitto toteaa, että vaikka tuoksuherkkyyttä ei lasketakaan sairaudeksi, on silti Suomen tautiluokitukseen lisätty alaluokka, jossa lukee: ”Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.”
Tuoksuherkkyyttä ei voi mitata tai todeta millään laboratoriotesteillä, joten herkkyys todetaan henkilön omien oirekuvauksen ja tuntemuksen sekä lääkärin tilannearvion pohjalta.
Kaikki tuoksuu jollekin
Varsinaista lääkehoitoa tuoksuherkkyydelle ei ole. Antihistamiini ja kortisonipohjaiset nenäsumutteet voivat auttaa.
– Järkeä käyttämällä myös varovainen siedätyshoito eli altistuminen esimerkiksi luonnon omille hajuille voi auttaa. Tulos on kuitenkin yksilöllinen.
Paras keino on kuitenkin välttää hajusteita. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä hajusteita on kaikkialla. Hengitysliitolla onkin käynnissä TuoksutOn-kampanja, jolla pyritään herättämään huomiota ongelmalle diplomaattisella tavalla. Kampanjalla toivotaan ihmisten kiinnittävän huomiota omien tuoksujen määrään
ja yhtäaikaiseen käyttöön.
– Keskustelusta tuoksuista tulee herkästi vastakkainasettelu parfyymejä vastaan. Koitimme ottaa diplomaattisen lähestymistavan ongelmaan, sillä kaikki tuoksuu joltain. Tärkeintä on, että tuoksuherkkyys otetaan huomioon, Hanna Salminen sanoo.
LISÄTIETOA:
Allergia.fi, Hengitysliitto.fi
Juttu on alun perin julkaistu Sivakan asukaslehdessä 1/2021
